Osoitinsiirto - Motionwork, kaappi - cabinet

Osoitinsiirron osia alkaa valmistuilla pikku hiljaa ja kaappikin edistyy hitaasti mutta varmasti.

I started to prepare motion work parts. In the same time the cabinet proceeds slowly.


Minuuttiputken sorvaus yhdellä kiinnityksellä. Sorvaus on kyllä kivaa hommaa!

Below turning minute tube.

Minuuttiputken sivujen jyrsintä menossa. Tässä jyrsitään putken sivut auki siten, että jäljelle jäävät "tolpat" muodostavat sitten osoitinsiirron kitkan.

Milling sides of the minute tube. By this mean there will remain two posts in sides of the minute shaft causing friction between them for the time setting.

Tässä valmistuu "fly cutter", leikkain työkalu minuuttirellin valmistusta varten. Ensin sorvataan tanko hampaan muotoon ja sitten jyrsitään kärjestä puolet pois. Tämän jälkeen karkaisu ja päästö oljen keltaiseksi. Tällä kertaa kaikki onnistui täydellisesti ja leikkurista tuli paras mahdollinen.

Here I am preparing fly cutter for the minute pinion. First I turned the teeth form on a silver steel bar and then milled off half of the tip. After this hardening and tempering to straw colored. The result was better I could wish, this time...

Tässä leikataan minuuttirellin hampaita. Tuo leikkurin kärki on noin 1 mm leveä ja puoli milliä paksu, joten en uskonut että se oikeasti kestää koko rattaan jyrsinnän. Mutta sepä kesti tämän ja lisäksi vaihderattaan jyrsinnän hienosti, ei mitään ongelmia missään vaiheessa.

Below cutting minute pinion teeth. Fly cutter tip is about 1 mm wide and 0,5 mm thick and I was sure it will not last cutting all teeth but I was wrong. It worked fine cutting minute pinion and also the exchange wheel teeth. No problem what so ever!

Alla minuuttirelli kiinni minuuttiputkessa. Aika hieno, vai mitä? Tosin en jaksanut upottaa noita ruuvien kantoja, kun ei sillä ole mitään toiminnallista merkitystä. Putken jyrsityssä osassa näkyy pihtien jättämä kolo, jolla tehdään se osoitinsiirtokitka. Kaksi ylimääräistä reikää ovat minuuttiosoittimen vastapainon kiinnitystä varten.

Completed part below. On the tube you can se a groove which came when pressed it with a pliers to achieve the friction to minute shaft. There are two additional holes which are for fixing the minute hand counter weight.

Vaihderattaan puolien jyrsintä menossa. Taas kaivattaisiin CNC ohjausta jyrsinkoneeseen...

Crossing out the exchange wheel. A CNC milling would be appreciated...

Valmis vaihderatas. Tuo relli tuli jyrsittyä jo projektin alussa. Rattaan puolien muodosta tuli vähän joulutähtimäinen mutta en viitsinyt alkaa muuttamaan, ei se toimintaa haittaa.

Ready exchange wheel and pinion. The pinoin was made already in the beginning of the project.

Vaihdetaan kaappiin välillä. Alla kaapin runko koottuna ja koneiston kiinnityslevy paikoillaan.

Cabinet frame asembled with the movement support in place.

Tässä näkyy kulmien leikkaukset, joiden tekoa kuvasin tuolla aiemmin.

Here you can see the cuttings I described earlier. 

Kellon kaappi jatkuu - Clock cabinet continues

Kaapin teko jatkuu viikottain koululla ja vähän kotonakin.
En keksinyt miten olisin saanut alakuvien kaltaiset koloamiset tehtyä puuntyöstölaitteilla koululla, joten tein ne kotona metallijyrsimellä. Ei ehkä puusepäntyön hengen mukaista mutta sainpa kolot aika mukavasti kuitenkin tehtyä.

Cabinet project continues. I couldn't figure out how to make the cuttings shown below, so I decided to do them with my home milling machine. Not so pro but I got them to be done.


Ensin tehtiin 45 asteen kulma rimojen ylä- ja alapäihin

First a 45 degree groove in both ends of the bar

Ja sitten sahalla ylimääräiset pois. Ei oikein ole puuntyöstöön soveliain terä mutta homma hoitui kuitenkin ihan OK.

And then finishing with small slitting saw. Not ideal for wood but got it to be done, anyway.

Sitten seurasi jännittävä vaihe: Viime kerralla liimasin tuollaisen 175 mm leveän ja 70 mm korkean palikan ja tänään sahasin sen vannesahalla poikkisuunnassa alakuvan mukaiseksi kaareksi. Kainalot hikosi siinä hommassa mutta sahaus onnistui kerrassaan hienosti. Tästä kaarevasta osasta tulee kaapin yläreuna.

Then the most exiting job so far; Last time I glued a 175 x 70 mm block which I sawed with a band saw today as shown below. It was thrilling job but succeeded better than I could imagine. This part will be the top of the cabinet

Tässä kokeilen miten tähän mennessä valmistuneet osat sopivat toisiinsa. Osa sopii ja osa ei sovi...

Some ready cabinet parts. Here I am testing how they fit together. 

Kellon kaappi - Clock cabinet

Kellon koneisto ei ole vielä lähelläkään valmista, mutta aloitin jo tässä vaiheessa kaapin teon Turun työväenopistossa.
Heti alkumetreillä tuli tunne, että tuo kellon koneiston teko on lopulta kuitenkin lasten leikkiä kaapin tekoon verrattuna. Hölmöyksissäni vielä valitsin kaapin puumateriaaliksi mahongin joka tuntuu olevan aika vaikeasti työstettävä materiaali. Puu menee kieroksi kuin lentokoneen potkuri ja siksi olen höylännyt 3 pitkää 200 x 30 mm pitkää lankkua muutamaksi ohueksi rimaksi, jotka nekään ei tahdo pysyä suorana. Toivotaan, etten joudu vielä kolmannenkin kerran hakemaan lisää materiaalia ennenkuin tämä hanke on finaaalissa.

Clock movement is not even close to ready, but I started in this point to make the clock cabinet in Turku työväenopisto. That is a way to get in touch with woodworking machinery which is essential to get the cabinet to be done.
At once when started, I got a feeling, that clock movement making is piece of cake compared to making a cabinet. Obviously I made a mistake when I selected mahongany as a material for the cabinet. It is difficult to work and it tends to get twisted. I bought first 2 and then one more 3,2 meter  long 200 x 30 mm planks. I hope I dont need to go again there to have more of them...


Tässä on pätkät kolmesta lankusta sen näköisenä kuin ne oli lautatarhasta haettuna. Pätkätkin tulevat vielä tarpeeseen kaapin ylä- ja alaosaan.

Parts of planks in the shape they were when got them from the lumberyard.

 Tässä on epätoivoinen yritys saada mahonkirimoja suoraksi saunassa 90 asteen lämmössä. 9 tuntia ei ainakaan vaikuttanut keppeihin mitenkään. Kieroimmat rimat laitan ensi kesänä kukkakepeiksi auringonkukille.

 This is desperate effort to get the wooden sticks to be straighten. 90 degree 9 hours in sauna didn't do any change. The most of the sticks are suitable only for flower sticks...

Kaapin alkuperäiset piirustukset ovat sen verran ylimalkaiset, että päätin piirtää kuvat uusiksi ja lisätä niihin puuttuvia mittoja. Näin ei joudu siinä osien tekovaiheessa päässä laskeskelemaan ja arvioimaan niitä puuttuvia mittoja.

Before going further I had to draw the cabin again, because the original drawings missed some critical dimensions.

Kokemuksia puisesta heilurin varresta - Experience from wooden pendulum rod

Edellisellä sivulla kerroin kuinka tein kokeilumielessä puisen heilurin varren sillä ajatuksella että se olisi stabiilimpi lämpötilamuutoksille kuin ruostumattomasta teräksestä tehty varsi. No, se ei todellakaan ollut.

Vaikka tässä syksymmällä en saanut testattua käyntiä yhtä laajalla lämpötila-alueella kuin hellekesällä, niin jo nyt näkyi selvästi,että käynti vaihteli erittäin paljon enemmän kuin teräksisellä varrella. Lisäksi teräsvarrella käyntitarkkuus oli hyvin tasainen suhteessa lämpötilaan mutta puisella varrella käyntitulos heitteli tosi paljon satunnaisen tuntuisesti. Liekö sitten syynä ilmankosteuden vaihtelut vai joku muu. Ilmankosteutta en mitannut, joten sitä asiaa ei pääse sen enempää selvittelemään. Yksi syy voisi olla heilurin suuri paino suhteessa varren ohuuteen. Ehkä puu ei siinä tilanteessa toimi yleisten teorioiden mukaan vaan venyy hallitsemattomasti, kuka tietää.

Johtopäätös kuitenkin on, että kyllä tässä varmasti pitää siihen invar tankoon jossakin vaiheessa vielä investoida...


In the previous page I told how I made an experiment with the wooden pendulum rod. Now I have seen that despite of the data found in Google, wooden rod caused very big time variation related to temperature changes. Even if I couldn't measure the time accuracy in as large temperature range as I could do in the last very heat summer, I can see that I can forget this eperiment and go back to steel rod or to the invar one, if I only can afford one some day.

In theory the thermal expansion of wood is far less that steel, so what happened here? Maybe humidity affects something, but I had not possibility to measure it. Other reason might be, that the rod is very thin and the bob is extremely heavy so maybe the physics doesn't work in this case as in theory it should.

Alakuvassa vihreä viiva kuvaa puisen heilurivarren käyntitarkkuden vaihtelua lämpötilan suhteessa. Ruskea loivempi viivahan oli teräksisen varren käynnin vaihtelun kuvaaja.

Below the green graph shows the clock accuracy with the wooden pendulum rod. Brown graph is the one showing accuracy with the steel pendulum rod.

Heilurinvarren materiaalikokeilua - Pendulum rod experiment

Edellisellä sivulla kuvasin lämpötilamuutoksen vaikutusta käyntitarkkuuteen. Kertoimet eri materiaaleilla on suunnilleen seuraavia googlen mukaan:

    - Invar                                              1,5 x 10-6  (siis vain noin 1/8 osa teräksen laajenemisesta)
    - Mänty ja kuusi syiden suuntaan    3,5 x 10-6
    - Teräs                                              12 x 10-6
    - Ruostumaton                                 18 x 10-6

Nyt käytössä oleva heilurin varsi on tuo ruostumaton, jonka lämpölaajeneminen on kaikista suurin. Koska en halua tässä vaiheessa ostaa invar tankoa, päätin tehdä kokeilumielessä puisen heilurin tangon kuusesta (luulisin että on kuusta mutta voi olla mäntyäkin..). Tanko on kuivunut lähes koko kesän autotallissa ja nyt tuli sopiva hetki tehdä kokeiluja.

In previous page I described the time deviation caused by the thermal expansion. According to Google the expansion rates are as follows:
    - Invar                                              1,5 x 10-6  (only about 1/8 of steel)
    - Wood                                             3,5 x 10-6
    - Steel                                               12 x 10-6
    - Inox steel                                       18 x 10-6
The current rod is made from Inox steel, so it is the worst selection. As I don't want to invest to invar rod now, I decided to make an experimental wooden rod.

Puutanko sellaisenaan ei kestä heilurin painoa joten ripustuspäähän piti tehdä vahvistus. Valitsin mesingin sen helpon työstettävyyden vuoksi, vaikka sen lämpölaajeneminen on kolmanneksen terästä suurempaa. Osa on kuitenkin niin lyhyt, että se ei pääse paljoa vaikuttamaan lopputulokseen.

Wooden rod can't resist the weight of the quite heavy pendulum bob, so I had to make the suspension end from metal.

Heiluri paikallaan kellossa

Pendulum rod in it's position in the movement.

Heilurin alaosan kierteen tein laiskuuttani puusta. Se piti tehdä normaali M10 kierteellä koska M10 hienokierre olisi liian tiheä puuhun. Kuvassa nähdään kuinka paljon heilurin paino on noussut ylöspäin (noin 2,5 cm) kun heilurin varsi ei paina paljon mitään verrattuna 10 mm terästankoon. En jaksanut myöskään tehdä kunnon rukkamutteria vaan käytän normaalia M10 mutteria. Tarkka rukkaus saattaa osoittautua haasteeksi ja luulen että tähänkin tankoon pitää lisätä joku hienorukkaushylly.

I was so lazy, that I made the pendulum rod thread of wood and didn't insert a metal thread there even if it would have been technically better way. Also I use a standard Biltema nut. The disadvantage with this is, that the thread is normal M10, so the adjusting will be quite inaccurate and the fine tuning plate will probably be needed.

Kellon käyntikokemuksia - Clock going experiences

Lomat on sitten lusittu taas tältä kesältä. Ne tuntuvat lyhenevän vuosi vuodelta, jostakin syystä..

Kellohommissa keskityin vain kellon käyntitarkkuuden tarkkailuun. Tönäisin kellon alkukesästä käyntiin ja siitä lähtien se on käynyt moitteetta.

Joku ehkä muistaa, että tein väliaikaisen heilurin varren ruostumattomasta teräksestä invarin sijaan, tässä vaiheessa lähinnä kustannussyistä. Jälkeenpäin totesin, että ruostumaton oli huono valinta, koska sen lämpölaajeneminen on tavallista terästäkin suurempaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kellon käyntitarkkuus vaihteli aika paljon kesähelteillä. Nyt olikin siinä suhteessa hyvä kesä lämpötilaerojen tutkimiseen.

Mittasin käyntitarkkuutta niin, että kirjasin päivittäin käyntimuutoksen ja saman päivän ylimmän ja alimman lämpötilan. Käyntitarkkuutta mittasin vanhalla Casion 1/100 sekunttarilla ja lämpötilaerot halpislämpömittarilla joka nollaa min ja max lämpötilat kerran vuorokaudessa. Ylimmästä ja alimmasta lämpötilasta laskin sitten keskiarvon.Tämähän ei ole kovin tarkka tapa mutta parasta mihin kotikonstein pystyy.

Mittausten tulos on, että käynnin muutos on noin 0,9 sek/aste/vrk.  Eli mielestäni yllättävän paljon. Laskennallisesti päädyin 0,84 sek/vrk tulokseen eli aika lähellä liikutaan.


Back in business again after summer holidays.

During the summer I observed accuracy of the clock. Earlier I told that I didn't use invar but stainless steel instead as a pendulum rod material. It was for cost reasons in this point of the project. It appeared that stainless steel was not good choice, because it's thermal expansion is about one third bigger than normal steel. I just didn't check this before choosing the material.

I measured daily accuracy compared to daily temperature. Min and max temperatures were measured and calculated average of those. Not that accurate but best what you can get easily in your garage.

The result was, that the deviation of the clock was about 0,9 sec/1 degree Celcius/day. When calculating the deviation I ended up to 0,84 sec/day, so pretty close to the reality.

Vastatelkihaka - Maintaining ratchet click

Tässä ollaan oltu oikeastaan kesätauolla, mutta päädyin sitten sadepäivän puhteena istuttamaan tuon vastateljen paikoilleen pohjien väliin. Telki on tärkeä, koska se pitää vedon koneistolla sillä aikaa kun käyntipunnusta vedetään ylös. Nykyisellään ilman vastatelkisysteemiä kello piti pysäyttää aina vedon ajaksi. Telki itsessään on tehty aiemmin, mutta nyt tein pohjiin laakerireiät, joihin teljen akseli lakeroituu.
Kuvassa telki joka koostuu akselista, täytteestä ja itse telkihaasta. Täyte on sovitettu akseliin kartiolla.

I am actually having a summer break now, taking care of my garden and all that kind of stuff, but one job I had to finalize in a rainy day: Install earlier made maintaining ratchet click into the movement. This is needed in order to keep the clock going while winding it.
Below there is  a shaft and the flange where the click has been fixed with screws. This is then fixed to the tapered shaft.

Alakuvassa telki pohjien välissä paikoillaan. Teljellä ei ole mitään jousta painamassa vaan toiminta perustuu pelkästään teljen omaan painoon, eli se kulkee tuon vastatelkirattaan hammaskehällä sitä mukaa kun voimaratas pyörii eteenpäin. Kuvassa telki toimii, mutta sitä pitää vielä siirtää puolisen milliä vasemmalle niin, että se kohdistuu paremmin telkirattaan hampaille.

Below the maintaining ratchet click is assembled into the movement. The click works with it's own weight so there is not any spring loading the click. The positioning in the picture is not fully correct but the click must be moved a bit left to face fully the ratchet wheel.

Valmis heiluri ym. - Ready pendulum and other stuff

Tuli niin hieno kenkälaatikon pohjasta tehty kellotaulu että voisi melkein jättää pysyvästi sen siihen.

A temporary dial drawn with Autocad, printed on a paper sheet and then glued to a cardboard. 

Sitten heilurin viimeiset osat: Alla aiemmin tehdyn rukkamutterin lukitusmutteri. Tässä on menossa urien jyrsintä mutterin kehälle.
Last parts to pendulum: Locking nut for the pendulum regulation nut. Here I am milling gripping surface to the nut.

Valmis heiluri rukkaus- ja lukitusruuveineen. Tässä kuvassa määritellään heilurin painopistettä sitä varten, että saadaan painohylly rukkauksen hienosäätöä varten kohdalleen tuonne ylemmäksi heilurin varteen.
Ready pendulum lower part with the regulating and locking nuts. Here I am defining the approx. center of gravity for the pendulum in order to locate the fine regulation table in the middle of the pendulum.

Painohylly paikoillaan heilurin varressa. Tein koemielessä tuollaisen noin 1,8 g painavan painon, mutta näyttää siltä että se on liian painava. Lähtökohtanahan on, että kello jätättää noin yhden sekunnin vuorokaudessa ja sitten sitä hienosäädetään lisäämällä painoja. Ensimmäisen kokeilun mukaan näyttää siltä, että tuo 1,8 g nopeuttaa käyntiä 1-2 sek./vrk joten pienempiä painoja tarvitaan.

Fine regulation table fixed to pendulum rod. The 1,8 g weight is too heavy when trying to correct 1sec./day loss so smaller weights are needed. 1 sec/day is about the accuracy which can be reached by adjusting the pendulum with the regulation nut. With the fine regulation it will be possible to reach 1 sec/week or even better.

Koneiston kiinnitysruuvin nupin pyällys menossa pyällyslaitteella.
Knurling tool in use to knurl the movement fixing bolt heads.

Valmis koneistonkiinnitysruuvi.
Ready movement fixing bolt.

Painosäätöä - Weight things

Kello on nyt käynyt moitteetta runsaat 2 viikkoa, joten hyvältä näyttää. Aiemmin käyntipaino oli korvattu väliaikaisella painolla mutta nyt tein painotaljan ja painon lopulliseen muotoonsa.

The clock has been going for two weeks now and everything seems fine so far. Earlier I had a temporary going weight in use but now I made a proper weight and pulley for it.

Tässä sorvataan painotaljan rullan ensimmäistä puolta.

Turning first face of the pulley.

Ja toinen puoli menossa, rulla kiinnitettynä sitä varten tehtyyn karaan.
Turning second face of the pulley, attached a temporary spindle made for this purpose only.

Valmis painotalja. Noi ruuvit on vanhasta miljoonalaatikosta ja niille täytynee tehdä jotain sitten kun kaikki muu on valmista...
Ready line weight pulley. The screws are not final ones and they are in the looong list of things to do...

Käyntipaino ja -talja paikoillaan. Painovaijeri kulkee lopullisessa versiossa sivutelan kautta jolloin paino siirtyy selvästä koneiston vasemmalle sivulle.
Going weight and pulley in use. In the final version the weight line will be offset to the left side of the movement.

Se käy! - It's going!

Yksi tärkeimmistä etapeista kellon rakennuksessa on nyt saavutettu; kello käy. Ei tarvinnut kuin keskiöidä käynti, tönäistä heiluri liikkeelle ja se oli siinä. Tämä on pieni askel ihmiskunnalle mutta sitäkin suurempi harppaus tämän projektin tekijälle...

Alla kello käynnissä. Käyntipunnuksen virkaa hoitaa tuollainen rautalevyn kappale ja prikat, joilla sen paino on sovitettu puoleksi lopullisen punnuksen painosta. Tämä siksi, että tässä väliaikaisessa punnuksessa ei ole telapyörää, joka lopullisessa versiossa tulee tuplaamaan käyntivaijerin pituuden. Tämä 660 gramman paino heiluttaa noin 6 kiloa painavaa heiluria sellaiset 4 - 5 vuorokautta.

One of the most important stage has been reached; the clock is going. It only needed to adjust the beat in the center and push the pendulum swinging and that's it. It was like too easy... I expected I had to spot the issues, adjust and regulate...

Below the clock is going. There is a temporary weight, half of the final weight, because now the pulley dividing the weight is missing.

Sivukuvassa näkyy painovaijeria markkeeraava vihreä linjalanka vetotelalla. Lisäksi tässä näkyy ankkurin varren ja heilurin yhtymäkohta, joka ei näin toteutettuna osu heilurin keskilinjalle, vaan jää vähän enemmän kuin heilurin varren poikkipinnan säteen verran heilurin keskilinjasta sivuun. Pelkäsin että tämä aiheuttaisi heilurin heilahduksen kiertymistä, mutta mitään sellaista ei ole havaittavissa. 

Here you can see the temporary green weight line, which has originally been a line wire when constructing a house. 

Kello käy, mutta vielä on aika paljon puuhaa jäljellä. Nyt on tehty 78 osaa ja vielä noin 70 on tekemättä. Näissä laskuissa ei ole ruuveja ja muttereita, joita on  yhteensä noin 130. Valtaosan niistä meinaan tehdä valmiista ruuveista, mutta noin 20 kpl erikoisemman mallista ruuvia pitää valmistaa alusta alkaen.

Tekemättä ovat vielä mm. punnuksen tela ja ohjausrumpu sekä osoitinsiirtokoneisto, osoittimet, taulu ja kaappi.

Clock is going, but still many parts are missing. 78 parts done and about 70 missing. Missing parts like weight pulley, weight line offset system, motion work, hands, dial....

Heilurin linssi - Pendulum bob

Heilurissa on linssi, jonka nimitys tullee sen usein linssimäisestä muodosta. Tässä heilurissa linssi ei näytä yhtään linssiltä, vaan se koostuu kahdesta painosta, niitä yhdistävistä paloista sekä lämpötilan vaihteluiden vaikutusta heilurin pituuteen kompensoivasta putkesta ja kannatinosasta.

Tässä kuvassa porataan 10 mm reikää lämpötasausputkeen.

Thermal compensation tube. Here drilling 10 mm hole in it.

Heilurilinssin painojen kiinnityspalojen jyrsintä menossa

Pendulum weights fixing parts under construction

Kiinnityspalojen päiden pyöristyshomma hoitui kiertämällä kappaletta tapin ympäri.Tässä hommassa taas kerran kynnet oli vähän tulilinjalla mutta hyvin pyöristykset onnistuivat.

In this work my nails were in danger... The rounded ends of the parts were made by rotating the part around the pin fixed in the vise.

Sorvaaminen on kivaa! Ei yhtään bittiä eikä megatavua missään vehkeessä tässä autotallissa... Tässä sorvataan linssin kannatinta epäkeskeisesti. Tämän osan muoto olisi ollut huomattavasti helpompi tehdä suorina reunoina, mutta päätin sitten kuitenkin tehdä piirustusten mukaan tämän kappaleen, vaikkeivat nämä muodot vaikuta toimintaan mitenkään.

I like turning! Here I am turning eccentrically the part supporting the pendulum weights.

Alla samaisen kappaleen päätyjen sisäpuolinen jyrsintä tuollaisella sormijyrsimellä, jolla aiemmin jyrsin mm. käyntirataan.

Same part, here fly cutting the concave side of the part.

Tässä valmis kappale. Aika hieno tuli, vaikka itse sanonkin...

Ready component. 

Lisää heilurin linssin osia. Tästä tuli linssin ohjuriholkki, joka pitää linssirakennelman kohdillaan heilurin varressa.

This is a guiding sleeve, which will locate the pendulum weight assembly with the pendulum rod.

Ja lisää osia, rukkausmutterin kolojen jyrsintä menossa alla.

Finishing regulation nut.

Valmis rukkausmutteri.

Ready regulation nut.

Ja heilurin linssi koottuna. Tuohan siis toimii niin, että kun heilurin varsi esim. laajenee lämpötilan noustessa niin tuo rukkausmutterin päällä oleva putki laajenee päinvastaiseen suuntaan ja nostaa samalla koko linssirakennetta ylöspäin heilurin varressa. Tämä tietysti edellyttää, että heilurin varsi on invariksi kutsuttua metalliseosta, jonka lämpölaajeneminen on vain noin kymmenesosa tuon työkaluterästä olevan toiseen suuntaan toimivan putken lämpölaajenemisesta. Täytyy nyt kuitenkin tunnustaa, että tein heilurin varren tässä vaiheessa tavallisesta ruostumattomasta, jonka hinta oli noin 10 EUR. Vastaava invar tanko tuotettuna Tukholmasta olisi maksanut aika tarkkaan 450 EUR, joten päätin lykätä hankintaa, kunhan nähdään että miten projekti muuten saadaan valmiiksi.

Ready pendulum bob assembly. It is working so, that when the pendulum rod gets e.g prolonged by the increased temperature, the compensate tube expands to the different direction compensating the length difference. This of course requires the pendulum rod material to be Invar, which expands only one tenth compared to normal steel. I must admit in this point the pendulum rod is normal inox (10 EUR) and not Invar (450 EUR). I will change the rod as soon as everything else is ready...

Alla heiluri valmiina. Rukkausmutterin lukitusmutteri puuttuu vielä, mutta se tehdään sitten joskus myöhemmin.

Ready pendulum. Only missing parts are fine regulating table and locking nut for the regulation nut.

Koneiston kiinnitys ja heiluri

Nyt on päästy heilurin ja sen ripustuksen valmistukseen.

Tässä tehdään taas kerran hienomekaniikkaa, jossa piti ottaa järeämmät työkalut avuksi kun en omista sellaista kierrepakan pidintä jossa olisi kunnon kahvat.

 Kierteestä tuli kyllä näinkin tehtynä ihan hyvä.

Seuraavana oli heilurin toisen pään ripustushaarukan sahaus. Ennen allaolevan kuvan 45 asteen sahausta tangon pää sahattiin halki. Tässä vinosahauksessa piti taas turvautua vähän kepuleihin konsteihin tangon kiinnityksessä että sai jyrsinpöydän valitettavan lyhyen poikittaisen liikeradan riittämään. Hyvin sahaus kuitenkin onnistui vaikka työstö- ja kiinnityskohtien väliä on noinkin paljon ja itse tangon kiinnitys kaikkia taiteen sääntöjä vastaan...

Valmis heilurivarren ripustushaarukka

Koneiston kiinnityslevy kiinnitetynä testipenkkiin. Penkissä on kierrätetty kielistudiopöytien levyosia sekä säätöjalkoja. Testipenkin vakauden varmistaa painona olevat 75 kg romurautaa, jonka hankin aiemmin erään tornikellon käyntipainoksi koekäyttöä varten.

 ja

Valmis ripustusjousi paikoillaan. Jousi oli työläämpi valmistaa kuin miltä lopputulos näyttää. Ajattelin olla laiska ja jättää ruuvin kannat upottamatta, mutta heiluriapa ei saakaan sitten paikoilleen. Siksi yksi ruuvi puuttuu kuvasta. Eli kai ne on vielä upotettava jossakin välissä.