Sekuntiheiluri on vielä kesken. Viime päivityksen jälkeen olen tehnyt ja asentanut paikoilleen kaapin oven lukot, kolme kpl. Nyt kello käy seinällä hienosti, mutta taulu on kesken ja osoittimet puuttuvat edelleen.
Viime syksynä piti keksiä puuhaa puutyökurssille ja päätin rakentaa pöytäkellon. Kellon koneistoksi tulisi neljännestuntilyönnillinen Westministermelodiaa soittava koneisto.
Puumateriaalina olisi kotitaloni pihalle joskus viisi-kuusikymmentäluvun vaihteessa istutettu tammi. Silloin aikanaan tammia istutettiin kaksi vierekkäin nurmikolle. Taimet haettiin jostakin lähiseudun metsästä. Tarkempaa paikkaa ei omat muistikuvani kerro.
Toinen tammi pääsi liikaa vallalle ja joskus 2000 luvun alkupuolella pienempi tammi kaadettiin isomman varjosta. Otin silloin talteen rungon tyvipäästä kolme vajaan metrin pituista pölliä ja vielä muutaman lyhyemmänkin pätkän. Siitä lähtien ne ovat lojuneet kuistillamme odottamassa polttamista tai mahdollisesti jotain muuta käyttöä ilman sen tarkempaa suunnitelmaa.
Alla olevassa kuvassa nuoli osoittaa aika lähellä kuvanottoaikaa istutettua tammen taimea.
Alakuvassa pöllin sahaus käynnissä.
Puu ensimmäisen halkaisun jälkeen. Oikeanpuolisessa puolikkaassa näkyy selvästi yksi tämän homman haaste, eli nuo isot halkeamat puussa.
Seuraavassa kuvassa hypätään jo melkein valmiiseen kaappiin. Kuva on kaapin takaa, jossa on luukku kellon koneiston asentamista varten. Tässä kuvassa kaappi on oljytty muuten, paitsi tuo alhaalla olevan laatikon etulevy, joka on vielä käsittelemättä. Aika paljon tammen pinta tummenee kun se öljytään.
Alhaalla valmis kaappi kellotaulu asennettuna. Reiät ovat ylin osoitinakselille ja kolme alimmaista jousien vetoa varten. Jousia on yksi kellon käynnille, yksi neljännestuntilyönnille ja yksi tasatuntilyönnille.
Alla koneisto ennen huoltoa. Koneiston historia juontaa vuoteen 1982, jolloin vaihdoin asiakkaan kelloon patterikoneiston ja vanha koneisto jäi minulle. Siitä lähtien se on kulkenut mukana ajatuksella, että joskus vielä hyödynnän koneistoa jotenkin. Nyt 35 vuoden jälkeen rattaat eivät enää liikkuneet mihinkään ja kaikki paikat olivat sellaisen öljyjen pilaantumisesta syntyvän vihreän sitkeän soosin peitossa.
Koneiston korjaus menossa. Tällaisessa koneistossa on osia noin tuplasti normaaliin tasa- ja puolet tunnit lyövään koneistoon verrattuna. Viisi uutta laakeria, uudet jouset ja puhdistus ja koneisto on parempi kuin se oli uutena joskus seitsemänkymmentäluvulla.
Alla kaappi ja sen takana toinen jäljellä olevista pidemmistä pölkyistä. Mitähän siitä tekisi...
Näkymä takaluukusta sisään. Koneiston yläosassa näkyy tällaisissa koneistoissa tyypillisesti käytetty liipotin, joka riippuu spiraalin varassa ja on laakeroitu pystysuuntaiseen lankaan. Alareunassa näkyy lyöntivasarat ja -langat. Melodia soitetaan neljällä vasaralla ja tasatunnit kolmella samanaikaisella vasaran lyönnillä.
Kaappi valmiina koneisto ja osoittimet paikoillaan. Olen itse tyytyväinen lopputulokseen, hieno tuli.
(Kuvassa tuntiosoitin oli unohtunut väärään kohtaan mutta en jaksanut ottaa uutta kuvaa).
Nyt kellohommat jää kesätauolle ja syksyllä (ehkä) viimeistellään sekuntiheilurin taulu ja osoittmet.
Hyvää kesää ja kiitos kun jaksoit lukea tänne saakka..
